ErkkiSaarinen

Hälytys: Nuoret miehet eivät ole töissä

Kansliapäälliköt julkaisivat 281.2019 listansa asioista, joihin seuraavan hallituksen pitäisi puuttua. Yksi kohta oli minulle yllätys ja järkytys: Nuorten miesten työttömyys.

20 prosenttia suomalaisista 25-34-vuotiaista miehistä ei ollut töissä 2017.

Vastaava prosentti Saksassa oli 16 prosenttia ja Britanniassa 10 prosenttia. (Lähde: OECD) Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan jopa 25 prosenttia tuon ikäisistä suomalaisista miehistä oli vailla töitä.

Samoin parhaassa työiässä olevien (25-54-vuotiaat) miesten työllisyysaste oli 2017 Kreikan, Italian ja Espanjan jälkeen OECD-maiden neljänneksi matalin. (Lähde: OECD)

On varmasti niin, että monilla paikkakunnilla ei ole töitä. Mutta varmasti tämä asia pitää ottaa myös huomioon, kun sosiaaliturvauudistus SOTU käynnistyy. Nuoret miehet eivät saa olla toimettomina, eivät itsensä eikä yhteiskuntarauhan vuoksi.

Mikä lääkkeeksi?

Haluan tässä kiinnittää huomion vain yhteen asiaan  – peruskouluun. Jos pojat voivat läpäistä peruskoulun, ilman, että oppivat juurikaan perustaitoja, tulee seinä vastaan ammattikoulussa. Ja kun näin käy, on huono kierre valmis. Siksi peruskoulussa pitää ottaa tasokokeet käyttöön, kokeita on kerrattava niin kauan, että saa oikeasti hyväksytyn numeron, eikä vain armoviitosta. Ja peruskoulun päättyessä, tulee erityistä huomiota kiinnittää juuri noihin poikiin ja tarjota vierihoitoa.

Koulu ei ole oppilaille vain subjektiivinen oikeus, myös oppivelvollisuus pitää hienossa, maksuttomassa peruskoulussamme ottaa huomioon. Ryhtiä ja vaatimuksia luokkiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Perussuomalasiten mielestä siis nuoret ovat laiskoja ja hilluvat mieluummin sosiaalituella kuin menevät töihin. Miten linjanne eroaa Sipilän linjasta - itse näe mitään eroa!

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Nuorten miesten työttömyys on seurausta siitä, että perinteisillä miesvaltaisilla aloilla (rakennus,metalli) kantasuomalainen ei enää pärjää kilpailussa halpatyövoimaa vastaan.

Jossain määrin koulutuksellakin on tässä merkitystä, mutta pääsyyllinen kyllä löytyy halpatyövoimasta.

Käyttäjän jrusanen kuva
Jari Rusanen

Tärkeä puheenvuoro erittäin tärkeästä asiasta, kiitos.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Lääkkeeksi tähän pitää luoda järjestelmä, jossa Suomessa on täysin mahdotonta työskennellä alle työehtosopimuksen määrittelemien palkkojen.

Lisäksi ammattikoulutus rakennus- ja metallialoilla tulee muuttaa sellaiseksi, että teoriaopintoja järjestetään vain alan lainsäädännöstä ja yleisistä normeista. Muutoin koulutus tulee toteuttaa oppisopimuskoulutuksena, jossa nuoret hankkivat sen ammattitaitonsa alalle vanhempien ammattimiesten opastamana työtä tehden. Nyt koululaitoksemme pukkaa alalle henkilöitä joilla käytännön osaaminen on sillä tasolla ettei työnantajilla ole varaa maksaa siitä palkkaa.

Käyttäjän ErkkiSaarinen kuva
Erkki Saarinen

Samaa mieltä tuosta asiasta.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Tässä kohtaa kiinnostaisi nähdä, miten tämä luku jakautuu kantasuomalaisiin ja muihin.

Ja tämän jälkeen kiinnostaisi tietää, kuinka monen työpaikan kohdalla on kyseessä ns. positiivinen syrjintä ei-kantasuomalaisten eduksi.

Miksi näen aamulenkillä HKL:n koulutusbussissa kolme selkeästi ulkomaalaisen näköistä nuorta miestä, mutta en yhtään kantasuomalaisen näköistä?

– – –

Kantasuomalaisilla on etunaan hyvä äidinkielen suullinen osaaminen, mutta sitä ei lasketa, jos töissä ei tarvitse puhua.

Omin silmin olen ollut todistamassa kuviota, jossa ulkomaiseen vuokratyövoimaan kuuluvat nuoret miehet saivat heti 7 kk työsopimuksen sisätyöhön, ja paikalliset pojat palkattiin vain 2 kk tilapäiseen työhön – ulos pakkaseen kontteja purkamaan.

Minulla ei ole näyttöä siitä, että yritys olisi nauttinut jotakin paikallista/kunnallista yritystukea, mutta tosiasiallisesti yritys kuitenkin nauttii yhteisin, suomalaisin verovaroin rakennetusta infrastruktuurista – joten olisi suotavaa, että tätä infrastruktuuria kannattelisi yritys myös omalta osaltaan palkkaamalla suomalaisia.

Ymmärrän kyllä, että vieras vuokratyövoima, joka voi joustaa ja tehdä pitkää päivää – koska muut perheenjäsenet asuvat vuokratyöntekijän varsinaisessa kotimaassa – ovat työnantajan kannalta varsin käyttökelpoisia.

Suomalaiset, joiden koko elämä on Suomessa, ja etenkin nuoret miehet, joille jatkuvuutta elämässä – epävarmojen työmarkkinoiden vallitessa – edustavat ensisijaisesti perhe ja kaverit, eivät ole yhtä käyttökelpoisia?

Suomalaisilla on perheen kanssa sovittuja menoja, kenties jopa harrastuksia illaksi eikä jatkuva venyminen työpaikalla ole yhtä mielekästä kuin tilapäisesti paikalla olevalle vuokratyöntekijälle.

Kunnon tylytystäkin olen ollut omin silmin todistamassa: yksi näistä 2 kk:ksi palkatuista pojista pyysi jo aamulla lupaa lähteä töistä klo 16.00, koska oli sovittu tapaaminen. Sitten klo 16.00 hänelle tullaan huutamaan, että sä et lähde minnekään, kun just tuli kontteja purettavaksi.

Huutaja itse oli pienen poikavauvan äiti.

Näinkö hän haluaisi omaa poikaansa kohdeltavan sitten, kun tämä on työuraansa aloitteleva nuori mies?

Ymmärrän hyvin, että yritys on olemassa yksinomaan tuottaakseen voittoa omistajilleen. Ei tässä ole mitään epäselvää.

Muistutan silti, että jokainen Suomessa toimiva yritys toimii yhdessä rakennetun suomalaisen infrastruktuurin päällä, siitä hyötyen ja sitä hyödyntäen – kantoipa vastuuta tuon infrastruktuurin ylläpitämisestä omalta osaltaan tai ei.

Vai ollaanko jo ajassa, jolloin voidaan todeta, että meidän jälkeemme vedenpaisumus?

Että antaa infran mennä vain ja tavataan Cayman-saarilla?

PS. Ihmettelen myös sitä, miksi suomalaisia nuoria miehiä ei ohjata maatalouskouluihin, vaikka maataloudessa on huutava pula suomenkielentaitoisista työntekijöistä? Luulisi, että suomalaisia nuoria miehiä hyvinkin kiinnostaa traktoreiden ja metsätyökoneiden kanssa touhuaminen (#latela). Miksi tästä aiheesta ei näy julkisuudessa minkäänlaista keskustelua?

Sentään vuoden 2006 tienoilla saatiin Kauppalehteä myöten kova keskustelu aikaiseksi hitsaajapulasta, mutta oliko sekin vain "kosmetiikkaa", jotta voitiin muokata asenteita sallivammaksi halvalle, ulkomailta tuotetulle vuokratyövoimalle?

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

"Miksi näen aamulenkillä HKL:n koulutusbussissa kolme selkeästi ulkomaalaisen näköistä nuorta miestä, mutta en yhtään kantasuomalaisen näköistä?"

-Jotain hämärää tässä kieltämättä on. Vilkaisin tuossa juuri te -palveluiden sivuilta, että koko Suomessa oli auki 33 bussikuskin paikkaa joten mistään varsinaisesta työvoimapulasta ei voida puhua hyvällä tahdollakaan.

Samoin hämmästyttää, että miksi mamu -taustaisia bussikuskeja ei näy kuin hkl:n ja nobinan listoilla "paikkaamassa työvoimapulaa" muissa yrityksissä he loistavat poissaolollaan. On tietenkin hyvä, että mamu -taustainenkin työllistyy, mutta tämän ei soisi tapahtuvan positiivisen syrjinnän kautta miltä tämä vahvasti haiskahtaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Nykyaikana koulutus ei takaa töitä. Vaikka valmistuisit moitteetta ammattikoulusta voi ammattiin opiskelu olla lopulta hukkainvestointi. Välttämättä et edes työllisty ammattiin johon olet opiskellut jos työllistyt ollenkaan. Pääasiassa nuorille tarjitaan paljon projektilaatuista silpputöitä ja lyhytaikaisia työsuhteita. Sellaisesta ei hääppäistä työkokemusta saa eikä mahdollisuutta edetä uralla. Harvalla nuorella tuskin tulee koko elinaikanaan mitään uraa olemaankaan ja ammathiakin vaihdellaan vaatteita päältä. Myöskin yrityksillä on vastuu. Nuoria ei mielellään oteta töihin koska nuoret pitää PEREHDYTTÄÄ töihin. Tämä on sitä työelämän murrosta. Huomaan että kommenteissa kaikuu menneiden aikojen kaipuu, niihin ei ole enää paluuta eikä tule koskaan olemaankaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset