ErkkiSaarinen

Ei rasismille, mutta miten puhua ongelmista?

Eilen julkistettiin EU-maissa tehty tutkimus siitä, miten ulkomaalaiset ovat kokeneet rasismia. Rasistista ahdistelua – kuten hyökkääviä eleitä, kommentointia ja uhkailuja – kokevat eniten Suomessa oleskelevat afrikkalaiset. Tulos on Suomelle ikävä.

Mikä avuksi, miten tästä eteenpäin? Rasismi on jo kriminalisoitu, kaikki puolueet ja yleinen mielipide tuomitsevat rasismin. Eivätkä suomalaiset mielestäni ole rasistista kansaa, vaikka sitä viittaa jotkut tarjoavatkin.

Havainnot vaikuttavat tunneperäiseen asenteeseen

Oletan, että esimerkiksi Helsingin osalta voi Itä-Helsingissä olla Länsi-Helsinkiä enemmän maahanmuuttovastaista asennetta. Kantaväestön kielteisten tunteiden kasvua ei voi hallinnollisesti kieltää, kun itse havaitsee, että suuri osa maahanmuuttajista ei työllisty (poislukien työperäiset muuttajat), maahanmuuttajat menevät kaupungin vuokra-asuntojonoissa jonojen kärkeen (oleskeluluvan saanneilla ei ole asuntoa tai työpaikkaa) ja KELA:n toimeentulotukiasiakkaista Helsingissä jo liki 40% on maahanmuuttajia.

Eräs pienipalkkainen tuttavani oli saanut Helsingissä jo muutaman vuoden hieman yleistä asumistukea. Tänä syksynä tuli kielteinen päätös, vaikka tulot ovat pysyneet samana. Totta tai ei, niin maahanmuuttajaväestön yliedustus toimeentulo- ja asumistukiasiakkaissa näyttäytyy syyltä, miksi tuki nyt evättiin. Sosiaaliturvan rahoitus ei ole itsestään selvyys.

Eivät suomalaiset ole vielä tottuneet niin laajaan maahanmuuttajaväestöön kuin monessa EU-maassa. Jos paikalliset asukkaat ovat sitä mieltä, että tulijat syövät yhteistä kakkua ilman leipomispanosta, asenne kovenee. Juuri siksi on tärkeää miettiä maahanmuuttopolitiikan ja turvapaikkapolitiikan linjauksia nyt, kun aikaa vielä on. En siis usko, että EU-tutkimuksen tulosten juurisyy on suomalaisten yleinen rasismi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Eivät suomalaiset ole vielä tottuneet niin laajaan maahanmuuttajaväestöön kuin monessa EU-maassa. Jos paikalliset asukkaat ovat sitä mieltä, että tulijat syövät yhteistä kakkua ilman leipomispanosta, asenne kovenee. Juuri siksi on tärkeää miettiä maahanmuuttopolitiikan ja turvapaikkapolitiikan linjauksia nyt, kun aikaa vielä on."

Esimerkiksi USA:ssa on edelleen juopa mustien ja valkoisten kansalaisten välillä. Suomessa on toki yritetty kotouttaa tulijoita, toisi kuin USA:ssa, mutta kantaväestöä syrjivä politiikka koituu itseään vastaan. Pitäisi siis pyrkiä olemaan tasapuolinen, niin vaikeaa kuin se tuntuu olevankin, kun pelätään rasismisyytöksiä.

Suomessa ei ole tosiaan totuttu maahanmmuuttajiin, toisin kuin Keski-Euroopassa. Lisäksi suomalaiset ovat olleet vieraan vallan alaisena, ensin Ruotsin kuninkaan, sitten Venäjän tsaarin, ja siksi vieras katsotaan edelleen helposti - ihonväristä riippumatta - tunkeilijaksi.

Lisäksi Suomi on pieni kansakunta ja meillä on (ainakin tähän asti ollut) tiivis yhtenäiskulttuuri, jossa vieraus pistää silmään. Kaikki nämä suomalaisten erityispiirteet olisi otettava huomiooon - ei vaiettava - kotoutettaessa tulijoita. Suomalaiset ovat itsepäistä kansaa - tai ainakin osa siitä on. Siten se reagoi pakkoon vastarinnallla.

Matti Simonaho

Suomen ja Maailman tärkein sopimus

Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10. helmikuuta 1947. Asiakokonaisuudessa on huomioitava m m se, että sen "allekirjoittajina" ovat myös kaikki sodassa menehtyneet henkilöt, joista osa on Suomalaisia. Tärkein sopimus Suomen ja Maailman historiassa, on ollut ja on Pariisin rauhansopimus 1947, Rauha Suomen kanssa, II Osa, II Luku, 6:s, 7:s, 8:s ja 9:s artikla - nykyisiä nimiä käyttäen - Yhdistyneitten kansakuntien, Amerikan, Euroopan Unionin, Venäjän ja Suomen välillä.

Suomen Kansalle sekä Suomen Kansaa edustavalle valtiopäiville kokoontuneelle Eduskunnalle, on Suomen oikeuskäyttöpiirissä annettu kaikki oikeudet, kaikki valta ja kaikki vastuu ensisijaisesti suojella Suomen Kansaa.

Tarkoitusperien tunteminen tekee kenestä tahansa asian tuntijan

Pariisin rauhansopimus 1947, Rauha Suomen kanssa, on jokaisen neuvonantajan ensisijainen lähde. Se on kaikkien polittisten, sostilaallispolittisten sekä sotilaallisten arvioiden, johtopäätösten ja päätösten perusta ja kulmakivi. II Osa, II Luku, 6:s 7:s ja 8:s artikla ovat kaikista tärkeimmät, koska ne kumoavat kaiken toisen maailmansodan jälkeen levitetyn näennäistieteellisen propagandan ja valeuutisoinnin. Rauhansopimuksen tarkoitusperien tietäminen, tekee kenestä tahansa asiantuntijan. Yksi Rauhansopimuksen tarkoitusperistä on kolmannen maailmansodan estäminen.

Mielipiteemme.fi -> Pariisin rauhansopimus 1947

Matti Simonaho

Pakolaisten/Maahanmuuttajien mukana tulee maahan muutakin kuin henkilö ja matkatavarat:

http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=mielipit...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Havainnot vaikuttavat tunneperäiseen asenteeseen"

Toisaalta on myös niin, että tunneperäinen asenne vaikuttaa havaintoihin. Kuten asia Raamatussa ilmaistaan: "Etsikää, niin te löydätte!"

"Eivätkä suomalaiset mielestäni ole rasistista kansaa..."

Suomessa ei myöskään ole korruptiota; on vain maan tapa. Ulkomailla käyttävät näistä asioista eri nimiä.

"Jos paikalliset asukkaat ovat sitä mieltä, että tulijat syövät yhteistä kakkua ilman leipomispanosta, asenne kovenee."

Paikallisista asukkaista noin puolet syö yhteistä kakkua ilman leipomispanosta. Mutta toki on myönnettävä, että asenteet ovat koventuneet näitäkin kohtaan aktiivimallien ja muiden kyykytysviritelmien kautta vaikka työttömät eivät ole siihen syypäitä, että työpaikkoja (asiallisella palkalla, huom!) ei ole tarjolla.

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Tuohon höpötutkimukseen osallistui 12 EU-maata. Euroopan Unionissa on 28 jäsentä. Tarkoitushakuinen ja asenteellinen nollatutkimus, jolla haluttiinkin löytää rasismia.

http://asfalttikukka.blogspot.com/2018/12/mediasta...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset